Headspace

Tyttäremme syntyi 18.6. illalla vähän puoli yhdeksän jälkeen, oli 48,2 senttiä pitkä ja painoi 3,67 kiloa. Hän syntyi joitakin satoja metrejä Pohjanlahden rannasta sateiseen, pihlajankukilta tuoksuneeseen kesäiltaan. Hän on kerrassaan ihastuttava otus, pieni täydellisyys, vähän karvainen, ja omistaa maailman ihanimman pienen suun ja kauneimmat kuviteltavissa olevat silmät. Oikeita kuvia on kamerassa jo paljon, mutta lainakameran piuhaa minulla ei nyt ole käytettävissäni, joten tarjoilen tässä pienessä pätkässä vain kännykameralla otettuja kuvia. Niillä kykenen ehkä hieman pelkkiä sanoja paremmin kertomaan tästä elämämme mullistaneesta neidistä.

Tässä on neitimme ensimmäisenä aamunaan. Taustalla voi nähdä hieman Mummun ja Vaarin antamasta synttärilahjasta (kuva otettiinkin ensisynttärien juhlistuksessa). Levollinen nuori nainen on kovaa vauhtia toipumassa rankasta edeltävästä illasta.

Toisessa otoksessa näkyvät sekä pikkuotuksen koko että (kameran epätarkkuudesta johtuen hieman heikosti) kauniit hiukset. Kuvaushetkellä neiti ei ollut onnellisimmassa mahdollisessa tilassa kellastumisen aiheuttaman väsymyksen johdosta, mutta löysi paljon lohtua äidin sylistä. Minusta tuo pienen selän kaari hengaaja-apsun käperryttyä äitinsä kylkeen on maailman suloisimpia asioita.

Lähikuvassa hiusten tuuheus näkyy vielä vähän paremmin. Ne ovat silkkisen hienoja nyt kun Mogi sallii jo niitä silitettävän. Ensi alkuun mikään kosketus päähän ei ollut vähimmässäkään määrin hyväksyttävissä, ja myssyn asettelu, kun neiti oli kiehnännyt sen paikoiltaan, oli kertakaikkisen sietämätöntä.

Scifiharrastajien perheeseen syntynyt neitokainen näkyy tässä hieman erikoisemmassa otoksessa. Kuva on otettu sinivalosolariumin verhojen välistä tyttäremme rauhoituttua toipumaan ikävästä keltaisesta tilastaan. Minulla on ilo kertoa, että hoito teki ihmeitä nopeasti, ja nukkumurmelimme muuttui vallan vauhdikkaasti taas eläväisemmäksi otukseksi, joka on jaksellut taas syödäkin ihan mukavasti.